TYÖPAIKKAINFO 15/2016, VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALA

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsentiedote 6.6.2016 -

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan kilpailukykysopimus

PAUn liittohallitus hyväksyi kilpailukykysopimuksen mukaiset neuvottelutulokset kolmeen työehtosopimukseen, joita ovat Viestinvälitys- ja logistiikka-alan, Informaatiologistiikka-alan ja Rahankäsittelypalvelut-alan työehtosopimus. SAK:n hallitus päätti perjantaina 3.6. hyväksyä neuvottelutulosten kattavuuden ehdollisena. Kilpailukykysopimus syntyy, mikäli Metalliliiton valtuusto hyväksyy oman neuvottelutuloksensa 10.6. Maan hallitus ilmoitti aiemmin viime viikolla tukevansa sopimusta verohelpotuksilla.

Taustalla hallituksen pakkolait

Kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos korvaa hallituksen pakkolait. Pääministeri Juha Sipilän johtama hallitus ilmoitti viime syksynä heikentävänsä pysyvästi pakottavalla lainsäädännöllä työntekijöiden ja toimihenkilöiden työehtoja. Hallituksen listalla oli sairauslomien muuttaminen osin palkattomiksi, vuosilomien lyhentäminen 30 päivään, arkipyhien (helatorstai ja loppiainen) muuttaminen palkattomiksi vapaapäiviksi sekä ylityö – ja sunnuntaikorvauksien leikkaaminen.

Pakkolakipaketilla hallitus halusi rajoittaa työntekijöiden sopimusoikeutta merkittävästi. Mikäli hallituksen päätökset olisivat toteutuneet, olisi se käytännössä tarkoittanut loppua työehtosopimusten yleissitovuudelle ja pakottavaa lainsäädäntöä paikalliseen sopimiseen. Tämän lisäksi hallitus olisi päättänyt myös lisäsäästöistä ja veronkorotuksista.

Kilpailukykysopimuksen (kiky) tavoitteena on vauhdittaa Suomen talouskasvua ja työllisyyttä. Sopimus pidentää vuosityöaikaa 24 tunnilla ja siirtää osan työnantajamaksuista työntekijöille.

Kilpailukykysopimuksen aiheuttamat muutokset viestinvälitys- ja logistiikka-alalla

Vuosittaista työaikaa pidennetään ensisijaisesti paikallisesti sopimalla 24 tuntia vuoden 2016 kilpailukykysopimuksen (kiky) johdosta. Työntekijälle tulee subjektiivinen oikeus vaihtaa haittalisät (esim. ilta- ja viikonloppulisät) joustovapaaksi. Yrityksen poikkeuksellisissa taloudellisissa tai toiminnallisissa vaikeuksissa, voivat sopijaosapuolet arvioida tilannetta ja sopia tarvittavista toimenpiteistä, kuten paikallisen sopimisen lisämahdollisuuksista. Uu-
si työehtosopimus on voimassa 1.11.2016 – 31.10.2017. Vuosityöajan pidennys tulee voimaan vuoden 2017 alusta lukien.

Työntekijälle oikeus vaihtaa haittalisät joustovapaaksi

Uudella työehtosopimuksella on sovittu, että jatkossa työntekijällä on oikeus omasta pyynnöstään vaihtaa työehtosopimuksen mukaiset iltatyölisä, lauantaityökorvaus, sunnuntaityökorvaus ja aattopäivänlisä sekä korvaus postinjakelun tilapäisestä urakoinnista joustovapaaksi. Tällä hetkellä joustovapaaksi on saanut työntekijän omasta pyynnöstä vaihtaa vain yötyölisän. Muiden em. lisien vaihtamisesta on pitänyt erikseen sopia työnantajan kanssa. Jatkossa lomarahan vaihtamisesta on myös edelleen sovittava osapuolten eli työntekijän ja työnantajan välillä.

Samalla työehtosopimukseen kirjataan, että luottamusmiehelle on varattava tosiasiallinen tilaisuus tutustua työvuoroluetteloehdotukseen ja antaa siitä lausuntonsa vähintään viikkoa (tällä hetkellä 12 päivää) ennen työvuoroluettelon suunniteltua voimaantuloa.

Nämä muutokset tulevat voimaan 1.11.2016 lukien.

Vuosittainen työaika pitenee keskimäärin 24 tunnilla

Vuosityöajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopimalla työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä siten, että vuosittainen ansiotaso ei tästä toimenpiteestä johtuen muutu. Työajan pidennyksellä ei saa olla vaikutusta lomapalkkaan, sairausajan palkkaan tai muihin vastaaviin etuihin. Paikalliselle sopimiselle varataan aikaa 31.10.2016 saakka.

Kokoaikaisilla työntekijöillä vuosityöaika pitenee keskimäärin 24 tunnilla. Osa-aikaisilla työntekijöillä työajan pidentäminen tehdään työajan suhteessa. Osa-aikainen, jonka työsopimuksen mukainen työaika on 6 tuntia päivässä, niin vuosityöajan pidennys on 6 / 7 t 39 min x 24 = 18 t 49 min. Työsuhteessa tai työajassa tapahtuvat muutokset otetaan huomioon työajan pidennystä määriteltäessä.

Työajan pidennyksen tunneilta maksetaan haittatyökorvaukset työehtosopimuksen mukaisesti.

Tämä tarkoittaa sitä, että esim. viikonloppuna teetetyistä työajan pidennystunneista tehdystä työstä maksetaan mahdolliset lauantai tai sunnuntailisät, vaikka työstä ei maksetakaan yksinkertaista tuntipalkkaa.

Esimerkki: Yhdestä sunnuntaina teetetystä vuosityöajan pidennystunnista maksetaan jatkossa vain 100 %:n palkan suuruus (sunnuntaityökorvaus), kun normaalista sunnuntaityötunnista siitä maksetaan 200 %:n palkkaa (tunnin palkka + sunnuntaityökorvaus).

Entä jos paikalliseen sopimukseen ei päästä?

Mikäli vuosityöajan pidentämisestä ei kyetä sopimaan paikallisesti, työaikaa pidennetään työnantajan päättämällä tavalla jäljempänä tässä kerrottuna. Työaika pitenee erilaisissa työaikamuodoissa eri tavoilla. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2017 lukien.

Työaika 7 tuntia 39 minuuttia päivässä:

Kokoaikaisen työntekijän, jonka säännöllinen työaika on 7 tuntia 39 minuuttia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tunnilla kalenterivuodessa. Osa-aikaisilla työntekijöillä työajan pidennys toteutetaan suhteessa työsopimuksessa sovitun työajan pituuteen. Pidennystä vastaava työaika teetetään kolmannesvuosittain kalenterivuoden aikana niin, että kunkin kolmanneksen aikana teetetään 8 tuntia (kokoaikainen). Näiltä em. työajan pidennystunneilta ei kerry ns. lyhytlomalaisen vuosityöajan lyhennystä.

Esimerkki: Työnantaja voi lisätä työntekijän työaikaa päättämällään tavalla 8 tuntia neljän kuukauden jaksoissa tammi-huhtikuussa, touko-elokuussa ja syys-joulukuussa. Huomioitavaa on, että esim. kokoaikatyöntekijän työpäivän pituus voi vaihdella pääsääntöisesti 5 – 9 tunnin välillä (poikkeuksia esim. kuljetuksessa, erikseen osa-aikaiset). Työnantajan täytyy joka tapauksessa laatia työvuoroluettelo vuosityöajan pidennysten osalta noudattaen työehtosopimuksen määräyksiä.

Työaika 7 tuntia 30 minuuttia päivässä:

Sellaisen kokoaikaisen työntekijän, jonka tehtäväkohtainen työaika on 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia 30 minuuttia viikossa, työaika 1.1.2017 lukien enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia viikossa. Osa-aikaisilla työntekijöillä työajan pidennys toteutetaan suhteessa työsopimuksessa sovitun työajan pituuteen. Vuosittainen työaika voi pidentyä enintään 24 tuntia.

Tämä muutos koskee lähinnä toimihenkilötehtävissä työskenteleviä.

Sanomalehdenjakelun osalta erillinen työryhmä

Työehtosopimusosapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on 31.10.2016 mennessä tehdä esitys sanomalehdenjakajia koskevien työehtosopimusmääräysten uudistamisesta.

Mikäli työryhmä ei pääse yhteiseen lopputulokseen työehtosopimusmääräysten uudistamisesta ja työehtosopimuksen määräyksiä ei työryhmätyön perusteella uudisteta, toteutetaan vuosityöajan pidentäminen muulla tavalla. Pääsääntöisesti sanomalehtien varhaisjakelutyötä tekevien työntekijöiden osalta vuosityöajan pidennys toteutetaan myös ensisijaisesti paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä sopimalla.

Jos vuosityöajan pidentämisestä ei saada paikallisesti sovittua, toteutetaan muutos vuosityöajan lyhennystä kerryttämiä prosenttiosuuksia pienentämällä. Tämä muutos tulee voimaan 1.1.2017

Vuosityöaikaa lyhennetään siirtämällä työntekijän joustovapaasaldoon kalenterivuosittain hänen kyseisenä vuonna tekemänsä säännöllisen työajan ja lisäksi osa-aikaisen työntekijän lisätyön tuntimäärästä 0,85 % ja vähintään 55 –vuotiaan työntekijän säännöllisen työajan tuntimäärästä 1,77 % ja vähintään 60 –vuotiaan 2,21 %. Käytännössä siis vuosityöajan lyhennystä kertyy vuosityöajan pidennyksen verran vähemmän kuin aiemmin (Kokoaikaisen 24 tunnin pidennys suhteutettuun työsopimuksella sovittuun työaikaan.)

Mahdollisten pidemmän lomaoikeuden piirissä olevan sanomalehdenjakajan vuosityöajan pidentäminen toteutetaan edellisestä poiketen paikallisesti sopimalla.

Mitä muuta sovittiin?

Työehtosopimusosapuolet sopivat uuteen työehtosopimukseen kilpailukykysopimuksen edellyttämän ns. selviytymislausekkeen, mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimuskauden aikana poikkeuksellisiin taloudellisiin tai toiminnallisiin vaikeuksiin. Tällöin sopijaosapuolet voivat arvioida tilannetta ja sopia tarvittavista toimenpiteistä, kuten paikallisen sopimisen lisämahdollisuuksista.

Lisäksi sovittiin, että nykyiselle työehtosopimuskaudelle sovitun palkkamallityöryhmän (palkkaliitteet P ja D) työn määräaikaa jatketaan 31.10.2016 saakka.

Lisätietoja kilpailukykysopimukseen liittyvistä asioista antaa:

Liittosihteeri Esko Hietaniemi: 0400 467 788

Lakimies Iikka Avela: 043 825 5311

Työehtosihteeri Jussi Saariketo: 044 268 5110