Vastauksia Paltan ja Postin väittämiin tes-neuvotteluista

Palvelualojen työnantajat Palta ja Posti ovat tänään uutisoineet 10 kysymystä ja vastausta Paltan ja Postin välisistä työehtosopimusneuvotteluista. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU vastasi samoihin kysymyksiin ja väittämiin. 1. Mikä on Postin ja Paltan päätavoite meneillään olevissa tes-neuvotteluissa? Postin ja Paltan tavoitteena neuvotteluissa on kustannusten säästäminen niin palkkojen kuin muidenkin työehtojen osalta heikentämällä kaikkia tes-määräyksiä. Tietyt palkanosat he takaisivat yhden sopimuskauden eli noin 1-2 vuoden ajan ja sen jälkeen palkat laskisivat rajusti. Postin jakelualan kilpailijat toimivat lähinnä sanomalehdenjakelussa ja heidän markkinaosuus osoitteellisessa postissa on ilmeisesti reilusti alle 10 %. Pakettimarkkinassa kukaan Postin pääkilpailijoista ei käytä Teollisuusliiton ja Medialiiton välistä Jakelun työehtosopimusta, vaan heillä on käytössä AKT:n ja ALT:n välinen työehtosopimus. Postin markkinaosuus pakettimarkkinassa on noin 50 %. Sanomalehtien varhaisjakelun yhteydessä paketteja jaetaan todella vähän (lähinnä lehtien tilaajalahjoja), kuten varmaan jokainen sanomalehtiä tilaava on huomannut. 2. Miksi Posti ja Palta haluavat uudistaa PAUn työehtosopimusta Teollisuusliiton työehtosopimuksen sisällöllä? Posti ja Palta tykkäävät puhua julkisuudessa jäykästä ja joustamattomasta työehtosopimuksesta erittelemättä sitä, mitä se tarkoittaa. Postin markkinaosuus osoitteellisen postin markkinassa on ilmeisesti yli 90 % ja pakettimarkkinassa noin 50 %, joten PAUn työehtosopimuksella on onnistuttu näissä bisneksissä hyvin pärjäämään. Itseasiassa Postilla on vaikeuksia saada rekrytoitua uusia työntekijöitä PAUn työehtosopimuksen palkkatasolla, joten vielä heikompi palkkataso toisi vaikeuskerrointa tähänkin lisää. 3. Mitä tämä joustavuus käytännössä tarkoittaa? Posti väittää esimerkiksi virheellisesti, että PAUn Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus estää perus- ja varhaisjakelun yhdistämisen. PAUn ja Paltan välisen Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkkaliitettä P (viestinvälitys- ja kuljetustyö) noudattamalla työnantaja saa laittaa postinjakajan jaettavaksi mitä postia tahansa ja mihin kellonaikaan tahansa. Jos työnantajalla on vaikeuksia asiaa ymmärtää työehtosopimusta lukemalla, niin tervetuloa PAUn pitämille työehtokursseille. Valheellisen tiedon taustalla on se, että työnantajaa harmittaa, että sen pitäisi maksaa kyseisen palkkaliite P:n palkkaa jakajalle. Ja mitä ne palkat ovat? Päiväjakelussa palkat ovat 11,34 -14,41 € tunnissa ja yötyönä tehtynä noihin palkkoihin lisätään PAUn tes:n mukainen yötyölisä eli 30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta laskettuna eli 3,4 € - 4,3 € tunnissa. Tätä palkkaa Posti ei ole valmis yötyönä tehtävästä, fyysisesti raskaasta jakelutyöstä maksamaan ja siksi se riskaa, että PAU kieltää kirjeiden jakelun aamun sanomalehdenjakelun yhteydessä. Posti haluaa maksaa yötyönä tehtävästä jakelusta Teollisuusliiton ja Medialiiton jakelun työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Sen palkkataulukoiden tuntipalkat ovat 8,90-10,26 € tunnissa ja yötyöstä päälle tuleva lisä on 0,8 € tunnilta (kyseinen työehtosopimus on alkujaan tehty sanomalehdenjakeluun, vaikka jälkeenpäin sen soveltamisala on laajennettu myös päiväpostin jakeluun). Posti siis voi jakaa kirjeet ja aikakausilehdet aamun sanomalehtien jakelun yhteydessä, mutta siitä pitäisi maksaa enemmän kuin riistopalkkaa ja siksi he väittävät työehtosopimusta joustamattomaksi. Joustavuus työvuorosuunnittelun osalta tarkoittaa sitä, että Posti haluaa ilmoittaa työvuoroja mahdollisimman lyhyeksi aikaa eteenpäin. He haluaisivat ottaa alalla käyttöön jaksotyön niin, että päivittäisen työajan päättymisaikaa ei tarvitsisi ilmoittaa lainkaan. PAUn sopimuksessa on jo nyt laajat paikallisen sopimisen mahdollisuudet. Työnantajan pitäisi vaan ymmärtää, että sopiminen on vastikkeellista. Jos he haluavat tehdä luottamusmiehen tai työntekijän kanssa sopimuksen jostain sen toivomasta asiasta, niin silloin myös työntekijöiden pitäisi saada jotain vastikkeeksi. Kun sopiminen halutaan tehdä saneluna, niin sopimuksia ei yleensä synny. 4. Miksi työvuorosuunnittelua pitää uudistaa? Posti ja Palta väittävät nykyistä työvuorosuunnittelua liian jäykäksi. PAU kysyi Postin ja Paltan edustajilta jo viime kevään neuvotteluissa, että minkä arvon he antavat sille, jos työvuoroluettelo olisi mahdollista tehdä lyhyemmäksi ajaksi kuin neljäksi viikoksi. Silloin vastaus oli, että sillä ei ole mitään arvoa. Työnantaja on tähän mennessä edellyttänyt, että muutoksia työvuoroihin pitäisi olla mahdollista tehdä vielä samana päivänä tai vähintään edellisenä päivänä ja tähän PAU ei ole suostunut. Esimerkiksi perheelliset postilaiset joutuvat ilmoittamaan päiväkoteihin hyvissä ajoin lasten hakuajat, joten elämä heillä kuten toki muillakin postilaisilla olisi hyvin hankalaa, jos päivittäisistä työajoista ei olisi varmuutta. Resurssi varsinkin jakelussa on niin pieni, että ylitöitä tulee paljon. Se on työnantajalle kustannuskysymys ja ylitöistä halutaan eroon sillä, että suunniteltua työaikaa voitaisiin työnantajan tarpeiden mukaan muuttaa. 5. Leikataanko postilaisen palkkoja tai ilta- ja yötyölisiä kuten PAU on väittänyt? Posti takaisi 1-2 vuodeksi osan palkkatekijöistä, mutta ei kaikkia (esim. osa-aikaisten lisätyökorvaus, viikonloppulisät ym). Uudet työntekijät, määräaikaiset sekä vuokratyöntekijät tippuisivat heti pienemmille palkoille. Tästä voinee jokainen päätellä, että jos esim. vuokratyöntekijöitä olisi pienemmällä palkalla saatavilla niin omia kalliimpia työntekijöitä irtisanottaisiin tuotannollisin ja taloudellisin perustein ja korvattaisiin halvemmilla työntekijöillä. Ja kaikilla palkanlasku olisi työnantajan tarjouksen mukaan edessä seuraavan sopimuskauden (1-2 v.) jälkeen. 6. Palkkaako Posti lakossa olevien työntekijöiden tilalle vuokratyöntekijöitä? Kaikki postilaiset tietävät, että Posti on viime viikkojen aikana lisännyt rajusti vuokratyöntekijöiden määrää rikkoakseen tulevaa lakkoa. Tämä on vastoin Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia ja PAU on edellyttänyt, että valtio-omistaja puuttuu tähän. Myös muut ammattiliitot ovat reagoineet asiaan ja ilmoittaneet tukitoimista, jos Posti rikkoo lakkoja vuokratyövoimalla. 7. Onko Postin vuokratyövoiman käyttö laillisen lakon aikana vastoin kansainvälisiä tai kotimaisia sopimuksia? Työtaisteluoikeus kuuluu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan turvaaman ammatillisen järjestäytymisvapauden ja yhdistymisvapauden suojan alaan. Työtaisteluoikeus on turvattu useissa, myös Suomea, sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa. Molempien työmarkkinaosapuolten työtaisteluoikeus todetaan Euroopan sosiaalisen peruskirjan 6 artiklan 4. kohdassa sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 28 artiklassa. Edelleen lakko-oikeus on vahvistettu taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 8 artiklassa. Lakko-oikeuden ja työtaisteluoikeuden on myös todettu olevan välttämätön seuraamus erityisesti yhdistymisvapautta turvaavasta kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimuksesta numero 87, jonka lisäksi kollektiivista neuvotteluoikeutta turvaa yleissopimus numero 98. Lakko-oikeutta voidaan rajoittaa tai estää vain, kun se koskee välttämättömiä palveluita sanan suppeassa merkityksessä eli palveluita, joiden keskeytyminen vaarantaisi koko tai osan väestöstä hengen, henkilökohtaisen turvallisuuden tai terveyden (ILO: Compilation of decisions of the Committee on Freedom of Association 2018, kohta 830.) Postipalveluissa ei ole kyse sellaisesta palvelusta, jota pidettäisiin sanan suppeassa merkityksessä välttämättömänä (ILO: Compilation of decisions of the Committee on Freedom of Association 2018, kohta 842). Työntekijöiden palkkaaminen lakon alaista työtä tekemään on mahdollista ainoastaan toimialalla, jota voidaan pitää suppeassa merkityksessä välttämättömänä ja jossa lakko on lailla kielletty sekä alalla, jossa lakko aiheuttaisi akuutin kansallisen kriisin. (ILO: Compilation of decisions of the Committee on Freedom of Association 2018, kohta 917.) Työntekijöiden palkkaaminen lakon murtamiseksi muissa kuin edellä mainituissa tilanteissa loukkaa vakavasti yhdistymisvapautta. Turvautuminen yrityksen ulkopuolelta tulevan työvoiman käyttöön laillisessa lakossa olevien työntekijöiden korvaamiseksi sisältää riskin lakko-oikeudesta poikkeamiseen, mikä voi vaikuttaa ammattiyhdistysoikeuksien vapaaseen harjoittamiseen (ILO: Compilation of decisions of the Committee on Freedom of Association 2018, kohdat 918 - 919.). Jos Posti käyttää vuokratyövoimaa lakon aikana, rikkoo se Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia. 8. Minkälaisia seurauksia mahdollisella lakolla on Postin palveluihin? Postin ja Paltan neuvotteluesitykset heikentäisivät rajusti postilaisten palkkoja ja muita työehtoja. Lakko on työntekijöiden keino puolustautua työnantajan toimia vastaan. Jos Posti ja Palta ovat valmiita sopimaan nykyisen työehtosopimuksen yleisen tason korotuksilla ja tuomaan pakettilajittelijat takaisin PAUn työehtosopimukseen, voidaan lakot välttää, eikä seurauksia Postin palveluihin aiheudu. 9. Sovitaanko Paltan ja PAUn tes-neuvotteluissa myös pakettilajittelun työntekijöiden työehdoista? Pakettilajittelijat ovat PAUn jäseniä, joten työrauhaa Posti ei heidän osaltaan saa kuin sopimalla asioista PAUn kanssa. PAUn Reitti-lehdessä 8/2019 on tästä asiasta todella hyvä kirjoitus IAUn puheenjohtajalta Juhani Haapasaarelta. Heillä oli vastaava tilanne muutamia vuosia sitten ja työntekijöiden järjestäytyminen oli asiassa ratkaiseva. 10. Mikä on työntekijöiden keskipalkka postinjakelussa ja pakettilajittelussa? Jokainen postilainen näkee palkkalaskelmastaan brutto- ja nettopalkkansa. Jokainen voi miettiä, että onko bruttopalkasta varaa ottaa noin 30-50 % pois, niin kuin Posti ja Palta neuvotteluissa esittävät Terveisin, PAU Lue lisää www.pau.fi Lue myös Mitä Postin palkka-ale käytännössä tarkoittaa? (11.9.2019)